Hei pitkästä aikaa!
Tämä blogi taitaa jäädä nyt kokonaan.
Synnytin terveen ihanan vauvan 5mg Cipralex annostuksella.
Kaikki meni loistavasti ja tällä hetkellä voin erittäin hyvin ja arki tuntuu ihanalta.
Lääkitys on nyt 10 mg johon nostin heti synnytyksen jälkeen.
Tunnen jo nyt että ilma lääkitystä en pysyisi järjissäni. Olen nimittäin niin rakastunut uuteen tulokkaaseen ja myös esikoiseen, ja suojeluvaisto meinaa tehdä minut hulluksi välillä. Haluaisin kietoa lapseni taikaviittaan ja suojella heitä kaikelta pahalta maailmassa. Tätähän en voi tehdä, mutta en myöskään voisi tätä tosiasiaa hyväksyä ilman mielialalääkettäni. Nyt voin elää jotenkuten normaalisti ilman menettämisen pelkoa, vaikka se mielessä pyöriikin todella usein, mutta pystyn hallitsemaan ahdistavia ajatuksia ja nauttia elämästäni ja täydellisestä perheestäni!

Cipralexin puolitus 5mg.aan 27.7

Eilen puolitin Cipran 5 mg.. tuli niin kova stressi siitä jos vauva syntyisikin etuajassa ja olisi 10 mg päällä.
Suunnittelin että söisin 5 mg viimeiseen viikkoon asti ja puolittaisin vielä 2,5mg viimeisellä viikolla.
Lääkäri oli sitä mieltä että niin pienestä annoksesta ei olisi minulle hyötyöä, mutta ehkä viikon menisi sillä ja vain siksi en lopeta kokonaan, koska vieroitusoireet ovat kamalat noin 10 päivää, enkä halua loppuraskaudesta niitä tai synnytyksen aikana.
Sitten lisäisin heti taas tuohon 5 mg kun vauva on maailmassa ja pian taas 10 mg.. näin suunnittelin.
Kunhan ei menisi yli lasketun.. hankala laskea lääkkeen annostusta, kun ei tiedä varmaa syntymäpäivää, mutta äidinvaistoni antoi vahvasti sellaisen tunteen että nyt jo pitää puolittaa 5 mg.aan!
Viime yönä oli todella kovia kipuja häpyluun kohdalla. Tuntui että vauva painoi itseään kunnolla alaspäin. En osannut erottaa oliko supistuksia vai kovia vauvan venytysliikkeitä, mutta vessaan noustessa oli supistuksia kyllä, mutta niitä on ollut jo monta kuukautta öisin noustessa sängystä ylös.
Rasitin kyllä itseäni eilen ehkä hieman liikaa, joten voi olla että kivut johtuivat myös siitä + tästä helteestä. Raskaana helteet ovat kyllä todella raastavia, vaikka rakastan kesää!

Cipralexin aloitus uudestaan

Aloitin Cipralexin uudestaan noin kuukausi sitten!
Olin liian toiveikas ja en onnistunut vielä elämään ilman lääkettä.
Ei mennyt kuin kuukausi vieroitusoireiden loppumisesta, niin masennuin jo uudestaan.
Ensin meni yöunet ja sitten itkin ja olin väsynyt pitkin päivää, enkä edes yhdessä vaiheessa halunnut koko vauvaa, koska pelkäsin että en jaksa ja pysty hoitamaan kaikkea.
Onneksi neuvolatäti otti minut heti tosissaan ja lääkitys päätettiin aloittaa uudestaan lääkärin luvalla.
Nyt syön taas 10 mg ja raskausviikkoja on 36 kasassa. Lääke auttoi onneksi nopeaa, koska en ehtinyt olla kauan ilman, enkä enää lopeta tätä.. tietenkin vähennän synnytyksen lähestyessä, mutta sitten jatkan taas.. pelkään että teen vauvalle oireita lääkitykselläni, mutta samalla olo ilman lääkettä olisi todella huono myös vauvalle, enkä halua taas olla masentunut äiti.
Vointini on nyt todella hyvä taas, vaikka olenkin hieman pettynyt itseeni.. täytyy vain myöntää että en pärjää vielä ilman lääkettä.. olen liian kauan ollut masentunut.
Kaikkeni yritin, mutta enää en kiusaa itseäni ja läheisiäni, lopettamalla lääkitystä.. koska silloin kukaan ei voi hyvin!

Hermostuttaa

Heips!
Viime päivinä olen ollut todella hermostunut.. tämä siis palasi cipralexin lopettamisen myötä :(
Minulla oli yksi masennuksen oireista, siis myös tuo hermostuneisuus, ilman mitään syytä.. hermostuttaa vaan, eikä sille löydy selitystä.
Yritän rauhoitella itseäni, mutta en aina onnistu.. miehelleni siitä todella paljon kiitosta, että hän jaksaa ja kestää tätä mielialaani..
Tunnen itseni todella huonoksi ihmiseksi ja iltaisin tuntuu että en todellakaan ansaitse niin täydellistä miestä kuin minulla on..
Kuinka vaikeaa hänen onkaan ymmärtää minua, jos ei edes itse ymmärrä.
Tässä ei nyt auta muu, kuin yrittää sinnitellä tämän mielialan kanssa.
Joskus pelottaa että minusta ei ikinä tule normaalia ilman lääkkeitä.. niistä tuli normaali ja rauhallinen olo.. mutta en silti haluaisi aloittaa niitä uudelleen.. haluan olla ihan omaitseni, ja aina en ole ollut näin hermostunut.
Mistä ihmeestä tämä voi johtua?
Kaiken pitäisi kuitenkin olla hyvin.
Olen voinut todella hyvin ja raskausviikkojakin on kertynyt jo 25, eikä ole yhtään huono olo, tai turvonnut tai mitään. Kaikki on siis HYVIN!!
Muutenkin ärsyttää ihmiset jotka valittavat turhasta.. ja nyt olen itse samanlainen :( vaikka en haluaisi!

Olen pelännyt, että en saisi nukuttua ilman cipralexin rauhoittavaa vaikutusta.. mutta viime yönä nukuin noin kello 01.00 kello 07.30 jee!!
Päivisinkään ei ole väsyttänyt enää, cipran lopettamisen ansiosta.
Tänään on myös ensimmäinen päivä kun ei ole huimannut ollenkaan, lääkkeen lopettamisen jälkeen, enkä ole tuntenut "sähköiskujakaan" pariin päivään.
Eli jos nämä lopettamisen sivuoireet olivat tässä, niin meni yhteensä 10 päivää jotta ne loppuisivat.
Muutenkin olo on ollut tosi hyvä tänään, vaikka välillä hermostuttaakin, mutta oon pystynyt hallitsemaan sitä:)

Eilen illalla itkin sitä, miten esikoinen pärjää kun olen sairaalassa synnyttämässä, noin 4 kuukauden kuluttua!
Olenko hieman herkällä tuulella!?
Yritän ottaa tämän mielialan nyt huumorilla.. katsotaan kauanko kestää, tämä herkkä tila.. tämähän voi johtua myös lääkkeen lopettamisesta, ei siitä että masennus palaisi näin nopee!

Cipralexin lopettaminen, sivuoireet ja yleinen vointi

Hei!
Nyt olen ollut 10 päivää ilman mielialalääkettä, eli Cipralexia ja tuntuu että pitää alata kirjaamaan ylös vointiani.
Sivuoireita tuli hieman, eli huimausta ja niitä sähköiskuja, joista moni on valitellut. Säihkähdin hieman noita oireita, koska varsinkin huimaus on/oli todella kovaa, ja kun verenpaineeni on muutenkin alle sadan molemmin puolin + sitten raskaus vielä päälle, niin pelottaa välillä esim. pyöräillä esikoinen kyydissä.. mutta nyt tuntuu että alkaa helpottamaan, kop kop kop puuta!

Lupasin kirjoittaa rehellisesti jo alussa, ja pakko myöntää että eilen illalla JO, iski tuo selittämätön pimeänpelko, josta kärsin ennen lääkkeiden aloittamista.. eli pelkään aivan hulluna "jotain" ilman mitään syytä, enkä ymmärrä mikä sen laukaisee, koska en esim. ole katsonut mitään jännää televisiosta tai vastaavaa.. se vaan lyö päälle aina nukkumaan mennessä.. sydän alkaa hakkaamaan ja saan juosta pissalla kokoajan.. nämä olivat ne inhottavimmat oireet, ennenkuin aloitin lääkkeen, koska ne kestivät koko yön ja pilasivat uneni yli vuodeksi, mikä sitten sai minut masentumaan pahasti.
Yritän nyt tunnistaa tunteitani ja pohtia sitä mikä minut saa reagoimaan tällätavalla.. se on aivan käsittämätöntä.. varsinkin kun lääkkeet tekivät juuri sen, että pystyin järjellä heti rauhoittamaan itseni, mutta ilman niitä ei näytä onnistuvan, vaikka kuinka "fiksusti" yritän ajatella.
Olen myös aika hermostunut, mikä voi myös olla lopettamisen sivuoire, mutta oli myös masennuksen sivuoireena silloin viime keväänä kun aloitin lääkkeen.
Siksi alan nyt kirjoittamaan taas.
Kuulisin mielelläni muiden kokemuksia, jos jollain olisi jakaa :)